Valokuva

Meri sisälläni / El Mar adentrome / The Sea Inside Me – valokuvasarjan teokset

Teokset on tehty tai kuvattu merellisissä ympäristöissä eri puolilla maailmaa. Osa sellaisissa paikoissa, jotka ovat olleet merkittäviä ei vain ainoastaan minulle vaan myös tunnetuille henkilöille kuten esimerkiksi Tove Janssonille tai vaikkapa yllättäen Hemingwaylle.

Valokuvat koostuvat enimmäkseen maisemakuvista ja yhdestä ihmiskuvasta. Koen, että myös muut kuvat edustavat ihmismielen sisäistä merta – alitajuntaa, mieltä, muistoja. Teosnimien kautta yritän tuoda esiin hetkiä eri tarinoista ja niiden tunnelmista. Akvarelleissa tekniikka tuo oman pikantin lisämausteensa tekemiseen. Hetken kuvaaminen on mahdotonta, se muuttuukin tuokioksi. Teokset perustuvat toistoon, jotta hiljalleen hiipivät tai nopeasti hyökkäävät värien vaihtelut saadaan esiin.

Meressä minua kiehtoo valo ja väri. Mitä vähemmän maata on ympärillä ja mitä enemmän merta, sitä monisyisemmäksi valo muuttuu ja sitä kautta myös värit sekä niiden skaala voimistuu. Meri ei jätä maisemana rauhaan. Sen alituinen muutos kaipaa intensiivistä huomiota eikä tarkkaavaisuutta voi herpaannuttaa hetkeksikään. Minulle herkullisinta on olla keskellä merta tai aavan meren äärellä. Meri on mielenkiintoisin harmaana, osittain pilvisenä päivänä tai sadesäällä, jolloin vaihtelujen aateli tulee parhaiten esiin. Silloin myös joku yllättävä sävy saattaa esiintyä voimakkaana eri vivahteiden keskellä, yllättääkseen. Luulen, että  maalarin tausta näkyy myös valokuvissani.

Tsunamien jälkeen osasin sanallistaa meren toisenkin – minua kiehtovan – puolen: voiman ja arvaamattomuuden. Merellä ja meren läheisyydessä olen aina vähän varuillani, niin kuin vuorillakin. Monissa kuvissahan esiintyvätkin sekä meri että vuoret – yhdistelmä, jota olen aina pitänyt täydellisenä – avaruutta yllin kyllin eri ulottuvuuksissa.

Kun en näe merta, kannan sitä sisälläni näkymättömänä voimana ja kaipuuna – ehkä siksi olen nimennyt teoskokonaisuuden Alejandro Amenábarin ohjaaman Mar Adentro / The Sea Inside – elokuvan mukaan. Minulle elokuvasta vahvimpana jäi mieleen sen merellisyys. Runoudessa meri on myös käytetty symboli. Bretagnelaisen Guillevicin runot ovat ensimmäisiä, joihin olen itse uppoutunut syvästi 20 vuoden ajan. Vielä kauemmin olen ollut meriaiheisten matkakirjojen intohimoinen lukija.

Työskentelytapoihini kuuluu olennaisesti matkalla oleminen. Kyse ei niinkään ole etäisyyksistä vaan enemminkin kokonaisvaltaisesta tarkkailusta eli kokemisen ja syventymisen asteesta. Meri on laaja ja ailahtelevainen, joten konkreettinen matkustaminen on ollut ehdoton edellytys kokonaisuuden syntymiselle. Matkustamisen myötä pääsin myös lähelle. Vasta tänä kesänä pystyin lähestymään ja konkretisoimaan suhteeni tuttuun ja rakkaaseen Vartiosaareen ja sitä ympäröivään merelliseen elämään.

Kuvausmatkojen toteutumista ovat avustaneet ja tukeneet Oskar Öflundin säätiö, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Letterstedtska förening, Casa Karvosen residenssi & Kirsti Karvonen, Pellinge Hembygdsförening ja Peter Karanen, Viking Kellberg, Franco Oddo, Timo Heinonen, Tallbo, eräs Norjan merisaamelainen. Lisäksi kiitän perhettäni, joka on matkannut kanssani.

Helsingissä 12.10.2011 Anu Miettinen